Taloudenhallintaa

Melkeinpä jokaisen tavallisen tallaajan elämässä tulee vaiheita kun rahat ovat tiukalla. Mitä enemmän rahaa on käytössä, sitä enemmän sitä saa kulumaan ja myös suurituloinen voi elää yli varojensa. Pienituloinen voi olla tarkka rahankäytössään ja silti saada kaiken sen mitä tarvitsee pienillä tuloillaan ja ehkä jotain säästöönkin. Suuri osa on jossain vaiheessa elänyt makaroni ja tonnikala linjalla, koska muuhun ei ole ollut varaa. Tyypillisiä pienituloisuuden vaiheita ovat opiskeluajat, hoitovapaat, yksinhuoltajuus,eron tai homekodin jälkeinen kodin uudelleen rakentaminen ja pitkäaikaiset sairastelut. Pienipalkkaiset työtkään eivät takaa kohtuullista toimeentuloa ilman tukimuotoja kuten asumistukea. Moni tekee myös osa-aikatyötä, jolloin käyttöön jäävät tulot ovat kokoaikatyöhön verrattuna suhteessa pienemmät. 

Ideoin tätä vinkkilistaksi ja ehkä vähän herättelemään ajatusta mikä on oikeasti tarpeellista, mistä asioista voi säästää joko tarpeen tullen tai pidemmälläkin aikaa. Ihmisten elämäntilanteet ovat hyvin erilaisia, toinen pystyy säästämään ruokalaskusta ja toinen nettiliittymistä. Jokainen päättää itse mikä sopii omaan talouteen. Mihin rahaa sitten säästetään riippuu tilanteesta. Pienituloisen säästökohteet liittyvät usein ihan arjen tarpeisiin kuten pesukoneen hankinta tai arjen puskurirahaston kartuttamiseen. Varakkaammalla säästökohteet voivat olla unelmalomia tai uusi auto. Ovat tulot sitten pienet tai suuret, säästämisen voi aloittaa koska tahansa. Silloinkin kun oletat ettet siihen pysty. Omia kulutustottumuksiaan pohtimalla löytyy yleensä jokin kohta josta voi vielä löytää säästökohteen ja ellei löydy, voi löytyä keinoja lisätulojen hankkimiseen. Näitä voivat olla sivutyö, tarpeettomien tavaroiden kipparimyynti, pullojen kerääminen. Huomaamattomasti saa aikaiseksi pieniä säästöjä, jos maksaa käteisellä ja laittaa aina kertyneet kolikot säästöön, siirtää palkkapäivänä kiinteän summan säästötilille (et ehdi edes huomaamaan että sinulla oli se raha käytössäsi) tai ottaa käyttöön pankkien tarjoaman säästöpossusysteemin, jossa jokaisesta pankkikorttiostosta menee säästötilille valittu summa (yleensä 1-5 euroa per ostoskerta). Jos sinulla on hyviä säästövinkkejä, voit lähettää niitä meille sähköpostilla. Lisäämme parhaat vinkit tähän artikkeliin anonyymisti. Tämä artikkeli ei ole velkaneuvontaa tai anna sijoitusneuvoja. Artikkelin tarkoitus on koota yhteen säästövinkkejä. Artikkelissa ilmoitetut hinnat ovat suuntaa antavia ja ovat voineet muuttua artikkelin kirjoittamisen jälkeen. 

Säästövinkit ruokakuluissa:

Ruokakuluissa säästää tekemällä itse. Säästö voi olla perhekoosta riippuen satasia kuukaudessa. Tekemällä itse tuoreista raaka-aineista alkaen saa myös terveellistä kuitu- ja vitamiinirikasta ruokaa, joka maistuu hyvältä. Leipomalla itse saa leivät ja muut leivonnaiset huomattavasti edullisemmin kuin kaupan paistopisteistä ja leipähyllyltä, vailla säilöntäaineita ja makukin on parempi. Tekemällä kerralla enemmän ja pakastamalla riittää kun leivot kerran viikossa tai kahdessa. Meillä koko perheen leivontapäivä on ollut lauantai jo parikymmentä vuotta. Pienetkin lapset rakastavat leipomista, leipominen on myös yksi mummilan lastenlasten lempijuttuja. Leipominen tulee huomattavasti halvemmaksi kuin kauppakeskuksissa kiertely, joka sekin on monessa perheessä suosittua viikonloppupuuhaa.

Kaupan tarjoukset ja viimeisen päivän tuotteet kannattaa hyödyntää ostoslistaa suunnitellessa. Varsinkin viimeisen päivän tuotteiden kohdalla ruoka täytyy valmistaa samantien, joten kannattaa ostaa vain se mikä tulee heti käytettyä tai katsoa soveltuuko tuote pakastettavaksi ja myöhemmin käytettäväksi. Jos pakastat viimeisen käyttöpäivän tuotteita, on tuote syötävä samantien kun se sulatetaan. Pakastaminen ei pidennä tuotteen säilyvyyttä. Itse käyn kaupassa kerran viikossa, jolloin ostan kaapit täyteen ruokaa, tämän lisäksi haetaan torilta tai lähikaupasta vihannestäydennykset toisella kerralla. Olen hankkinut reilun kotivaran, eli meillä on aina ruokaa kaapeissa vaikka tulisi tilanne ettei kukaan pääse kauppaan viikkoon. Tästä oli suuri hyöty kun koko perhe sairasti influenssaa yhtä aikaa, eikä kukaan ollut kauppakunnossa pariin viikkoon. Kotivaran sisältö tulisi olla sellaisia ruokia mitä muutenkin käytetään ja käytetyt tuotteet korvataan heti uusilla seuraavalla kauppakäynnillä. Kotivara pelastaa myös silloin kun talous yhtäkkiä vetää maton alta ja ruokaa pitää kuitenkin syödä. Kuivaruokapuskurin kerääminen olisikin ensimmäinen säästökohde, josta lähtisin liikkeelle. 

Kotivaran kuivakaappi pitää meillä sisällään mm. pastaa, riisiä, muusijauhetta, sipulikeittopusseja, tonnikalaa, ananasta, persikkaa, hernekeittoa, kurkku- ja punajuurisäilykkeitä, useita pusseja erilaisia jauhoja, kuivahiivaa, erilaisia puurohiutaleita, weetabixiä, mannasuurimoita, korppujauhoja, perunajauhoja, tomaattimurskaa, mausteita oman maun mukaan, suolaa, sokeria, siirappia, fariinisokeria, maizenaa, digestive keksejä, voileipäkeksejä tai suolakeksejä, sekä leivontaa varten makeita keksejä, suklaata, soodaa, leivinjauhetta, kuivahedelmiä, rusinoita, pähkinöitä, luumuja, juomaksi mehua, kaakaojauhetta, kahvia, teetä. Näiden lisäksi on jotain herkkuja ja muroja, joita ilmankin pärjäämme. Kaikki edellä mainitut ruoka-aineet ovat edullisia ja niistä loihtii monenlaista evästä. 

Kotivaran pakastin sisältää erilaisia pakasteperunoita, pakastevihanneksia, kalapuikkoja, jauhelihaa ja kanaa muutama paketti, kinkkusuikaleita, palan lohta (säilyy max 3 kk), mansikoita, mustikoita ja puolukoita myös talven varalle, sipulikuutioita itse sipulista pilkottuna valmiiksi annoksiksi. Näiden raaka-aineiden lisäksi sinne sujahtaa leivotut leivät ja makeat leivonnaiset, ruoka-annoksia töihin evääksi ja löytyy sieltä paketti jäätelöäkin. 

Jääkaapin sisältö on sellainen että se tulee syödyksi tai käytetyksi leipomiseen viikossa. Jääkaappiamme käyttää 6 henkeä, ajoittain pari lisää. Kolme laatikollista vihanneksille joissa yhdessä perunat ja porkkanat sekä bataatit, yhdessä salaatit ja kaalit, yhdessä paprikat, kurkut, kesäkurpitsat, palsternakat yms, hyllyllinen maidoille ja kauramaidolle, muutama purkki kaurakermaa ja kuohukermaa, yksi pikkuhylly leivänpäällisille, juustoraasteelle ja levitteille, yksi pikkuhylly rahkalle, kermaviilille, jogurtille ja muille maito/kauratuotteille, yksi hylly on omistettu kananmunille ja valmiille salaatille, yksi hylly sisältää raaka-aineita ruokaa varten tai valmista sapuskaa lämmitettäväksi. Ovilokeroissa on avatut säilykkeet, ketsuppi, sinappi, maustekastikkeita, mehuja ja öljyä.

Pöydällä meillä on lisäksi iso hedelmäkulho, jossa on vaihdellen kauden hedelmiä, yleensä aina löytyy omenaa, banaania, sitruksia, kesällä myös melonia. Yritän ostaa vaihdellen eri viikoina tämän perussetin lisäksi jotain muutakin. Kiiwit, päärynät, viinirypäleet, persikat, nektariinit ja muut kausituotteet kuuluvat myös hedelmäkoriin. Tomaatit tykkäävät myös olla pöydällä jääkaapin sijaan, tosin keittiön eri kulmassa kuin hedelmät jotta eivät kypsytä toisiaan ennen aikoja pilalle. Sipulit ja valkosipuli löytyvät sekä tuoreena sipulipurkista että pakkasesta kuutioituna.

Meidän perhe on kasvisvoittoinen sekasyöjä. Lihan kulutusta on tietoisesti vähennetty jo vuosia sitten. Samoin leivänpäällisistä on luovuttu, sipaisu voita riittää. Hiljaa hyvä tulee ja uuteen kasvisvoittoisempaan makuun ehtii tottua. Maitotuotteita on korvattu kauratuotteilla ja kasviksia käytetään monipuolisesti niin salaateissa kuin uunikasviksinakin. Samassa ajassa kun keittää kuoripäälliset perunat tekee myös monipuolisemmat ja maistuvat itse kuoritut ja pilkotut uunikasvikset. Vartti kuorimiseen ja viipaloimiseen ja vartti uunissa oliiviöljyn ja yrttien kera. Uuni lämpenee kuorimisen aikana. Samaan uuniin sitten iltapalaksi uunipuuroa tai pannaria. Perheen allergiat ovat myös helpottaneet kun on siirrytty kokonaan aitoon kotivalmisteiseen ruokaan, jossa ei ole lisäaineita. Vielä kun koulut luopuisivat einesruuasta ja tekisivat ruuat taas itse.

Meidän kotivarassa on sellaisiakin ruoka-aineita mitä ilman tullaan mainiosti toimeen, mutta tämä kombo on osoittautunut sellaiseksi että aina on jotain mistä tehdä edullista ruokaa ja herkkujakin eikä tarvitse nälän tullen lähteä kauppaan tekemään heräteostoja. Kun kauppakäynnit tekee harvoin tulee suunniteltua mitä oikeasti tarvitaan. Ostan yleensä kerran kuukaudessa lihat ja sillä mennään mitä jäljellä on. Samalla tulee vaihtelua siihen mitä syödään kun kaikki käytetään mitä ennen kuun vaihdetta pakkasesta löytyy. Hyödynnän tähän isompaan ostoskertaan kauppakassipalvelua. Meillä sen hinta on 5,90, mutta väittäisin että suunnittelun ansiosta säästän sen summan mennen tullen kun heräteostoja ei tule eikä kaupassa kulu kahta tuntia keräillen ostoksia.

Ruokakulumme ovat pysyneet suht koht samassa jo useita vuosia. Ruokaan ja paperituotteisiin kuluu kuukaudessa noin 800 euroa, tässä summassa on mukana 6 hengen kaikki ruuat, juomat, herkut ja wc paperit. Olen pitänyt kuuden vuoden ajan kirjaa exelissä jokaisesta kuitista mitä on ostettu, ruuat olen jakanut vielä alaryhmiin tyyliin lihat, leipä, maito, vihannekset, maitotuotteet, kuivaruoka, juomat (mehut ja vedet), paperit ja pesuaineet, ulkoruokailu, herkut (eli keksit, karkit, jäätelö, pullat, sipsit, limpparit, vanukkaat, valmiit smoothiet tms mitä ilmankin tullaan toimeen). Talouden suunnittelua helpottaa kun tietää mihin rahat oikeasti kuluvat ja mistä voisi tarvittaesssa tinkiä. Siksi on hyvä pysähtyä katsomaan kuukauden tai kahden kuitit läpi säästökohteiden varalta. Yllättävistä paikoista niitä vain löytyy. Irtokarkit ostetaan kuukaudeksi kerralla ja pussitetaan valmiiksi heti oston jälkeen. Meillä määrä on tietty grammamäärä, joillakin se on tietty euromäärä tai kappalemäärä. Sokeria se on joka tapauksessa niin grammat toimii meillä hyvin eikä nurinoita ole kuulunut. Aikuiset lapset ovat oppineet että vähempikin on hyvä. Vaikka heillä on omatkin rahansa eivät he kuluta niitä ensimmäiseen karkkikauppaan tai burgerpaikkaan. Vanhimman lapseni kanssa kisaillaan välillä mitä parista kolmesta raaka-aineesta pystyy loihtimaan. Monia uusia edullisia ruokia on löytynyt tällä tavoin. 

Vuoden 2017 kuluttajatutkimuskeskuksen minimi ruokamenoille 2 aikuisen ja 4 -vuotiaan ja 10 -vuotiaan perheessä on 853 euroa, joten meillä itse tehtynä ruokitaan 2-4 nuorta/aikuista enemmän samalla rahalla, eikä meillä ole pikkulapsiakaan joilla on suhteessa pienet ruokakulut. Ko tutkimuksessa 5 hengen perheen, jossa teini-ikäisiä nuoria ruokamenot ovat noin 1236 euroa. Molemmissa tapauksissa on huomioitu työpaikkaruokailujen kustannus 236 euroa kuukaudessa, jolla saa molemmat vanhemmat noin 5 euron hintaiset työpaikkalounaat. Todellisuudessa näin edullisia työpaikkalounaita on harvoin saatavilla ellei työpaikka tarjoa lounasetua. Tekemällä itse eväät tai ottamalla edellisen päivän ruokaa evääksi, voi kustannuksen saada putoamaan ainakin puoleen tai allekin. Ilmaiseksi ei eväätkään kuitenkaan tule, koska on tehtävä isompi satsi kerralla, eli koko lounaan summaa ei voi kustannuksista poistaa suoraan, mutta säästö valmisruokaan tai työpaikkalounaaseen on silti tuntuva ja lisäannos valmistuu samalla vaivalla kun muukin ruoka.

Kaupassa kannattaa tarkkailla tuotteiden kilohintoja, ostaa vain sitä mikä oikeasti myös syödään, metsästää tarjouksia ja hankkia niitä kerralla enemmän varastoon, mutta huomoida mahdollinen bensan kulutus kaupasta toiseen juostessa sekä ostaa vain tarpeeseen viimeisen päivän aletuotteita. Sellainen aletuote ei säästä mitään, joka heitetään pilaantuneena roskiin parin päivän kuluttua, koska sitä ei ehditty ajoissa syödä tai josta kukaan ei tykännyt. Jos olet yhtään tarjouslehtisiä seurannut niissä on säännön mukaisesti tarjouksessa herkkuja, joita emme tarvitse. Mainonta myös ohjaa ihmisiä vääränlaiseen ostamiseen. Olethan tarkka, mistä ruokavalio koostuu. Suunnitelmallisuus säästää pitkän sentin ruokamenoissa. Vaikka meilläkin on mediaaniin verraten pienet ruokamenot, voisimme yhä säästää ruokakuluissa. Olemme syöneet 40 eurolla kituviikon ja 600 eurolla kuukauden mistään oleellisesta tai herkuistakaan luopumatta. Olen kuitenkin päättänyt että ruoka on meille se asia elämässä johon haluamme panostaa tereydenkin vuoksi ja siksi ostan aina parasta, tuoretta ja ensisijaisesti kotimaista. Voisin myös valita halvimman, juosta kaikki tarjoukset ja lisätä yhä pastan ja perunan määrää ruokavaliossamme, mutta silloin alkaa myös tulla esiin terveysvaikutuksia. Pidemmän päälle ei ole terveydelle järkevää luopua kaikesta. Aito ruoka ja sen vitamiinit on keholle parempi kuin kasa pillereitä.

40 euron Back to basics testiviikkomme piti sisällään 40 -luvulla saatavissa olleita elintarvikkeita. Pastaa, perunaa, porkkanaa, sipulia, kurkkua, omenaa, jauhoja, puurojauhoja, maitoa, voita, lihaa, marjoja. Nuorten mielestä kokeilu oli mieltä avartava, tutustuimme sen aikaisiin säilytystapoihin ja ruuanvalmistusmahdollisuuksiin ja näimme että tiukan paikan tullen todella pienelläkin tulee toimeen ja saa vatsan täyteen. Pidemmän päälle olen onnellinen että meillä on tarjolla runsaasti erilaisia ruoka-aineita joista saa valmistettua ihania ruokaherkkuja. 

Säästövinkit vaatteet:

Montako paitaa tai housuparia ihminen tarvitsee? Hyvä kysymys. Voisin väittää että lähes jokaisen länsimaalaisen vaatekaapista löytyy enemmän vaatteita kun on tarpeen. Tarve on eri asia kuin vaihtelunhalu. Lähtökohtaisesti voi miettiä miten paljon säilytystilaa asunnoissa on vakiona. Sen pitäisi kertoa jo osviittaa siitä mihin meidän tavaroiden pitäisi mahtua. Mutta kun ei mahdu. Makuuhuoneissa on usein kaksi kaappia, isommissa kolme. Tankokaappi vaatteille ja toinen sille muulle roinalle ja liinavaatteille, joulukoristeille sekä varapetivaatteille. Ahdasta tulee jo ajattelemallakin. Nykyään on tarjolla mitä nokkelampia säilytysjärjestelmiä, vakuumiin pakattuja vaateita ja katosta roikkuvia häkkyröitä, jotta tavarapaljous mahtuisi jonnekin. Mikä sitten on tarpeen ja mikä ei? 

Muutama vuosi sitten meni elämä uusiksi. Jouduin hävittämään koko irtaimiston homeisen vuokrakodin jälkeen. Aloitin uudelleen alusta hankkien ensin perustarpeet kuten sängyt, ruokapöytä ja tuolit. Vaatteet meni myös kaikki uusiksi. Lapsilla onneksi kasvun vuoksi uusien hankinta oli ajankohtaista muutenkin, joten siitä ei tullut tavallaan lisäkustannusta, muuten kuin että kaikki piti uusia kerralla. Silloin mietin oikeasti ensimmäistä kertaa paljonko on oikeasti tarpeellista. Meillä pestään pyykkiä aina kun koneellinen samanväristä on kerääntynyt eli päivittäin pyörii keskimäärin yksi koneellinen. Vaaleat, tummat ja punasävyt pesen erikseen. Pikaisella arviolla kolme paitaa riittää, jos kone käy joka päivä, mutta ei se ihan niin mene käytännössä. Pyykkiä pestään ehkä kahtena päivänä viikossa. Eli tarvitaan noin viidet vaatekerrat arkikäyttöön, yhdet juhlavammat ja alusvaatteita ja sukkia ehkä 7-10 settiä per nenä. Varsinkin urheilijanuoret vaihtavat sukkaa ja kalsaria parikin kertaa päivässä, siksi isompi määrä näitä on tarpeen. Arkivaatteiden lisäksi tarvitaan urheiluvaatteita useampi setti tässä perheessä ja kausivaatteita eli villapaitaa, villasukkaa, helletoppia ja uikkaria tarvitaan myös vaikka pääsääntöisesti vaatekaapin sisältö koostuu pitkähihaisista, t-paidoista, housuista ja mekoista. Voin muuten sanoa että siinä ostosrumbassa ei ihan pikkurahalla päästy, koska emme voi tuoksuyliherkkyyden vuoksi hankkia vaatteita kirppareilta. Tein sittemmin kokeen ja pesin viikon pyykit, lakanat ja pyyhkeet kerralla. Tai viikkasin ainakin. Oli aikamoinen vuori sängyn päällä urakoitavana. Siitä olikin sitten helppo laskea jokaisen todellinen vaatekulutus viikkotasolla ja näki heti jos viimeistä viedään kaapista. Äkkiseltään sanoisin että jos yhtä vaatelajia samassa koossa per henki alkaa olla 7 kpl tai enemmän, eivät ylimäärät ole enää tarpeeseen vaan haluun hankittuja. Poikkeuksen tekee sellaiset tilanteet, joissa vaatteita on vaihdettava todella usein (puklaava jälkikasvu pistää keralla pesuun omien vaatteidensa lisäksi äidin ja isän vaatteet), silloinkin kone täyttyy nopeammin, joten pyykinpesutahtia nopeuttamalla ei tarvitse kasvattaa määrää. Jos ei omista omaa pesukonetta vaan on taloyhtiön pyykkituvan varassa, joutuu kompensoimaan pesuväliä isommalla vaatevarastolla. 

Miten sitten säästää vaatehankinnoissa: Edullisin tapa on saada vaatteet sukulaisilta tai ystäviltä kierrätettynä. Myös samankokoisen kaverin kanssa voi vaihdella vaatteita keskenään. Jossain vaiheessa rahaa joutuu kuitenkin käyttämään vähintäänkin kenkien hankintaan. Kumisaappaita, juhlakenkiä tai muita harvoin käytettäviä kenkiä voi etsiskellä myös käytettyinä, mutta varsinkin pikkuihmisen ensiaskeliin uusi kenkä on paras, jotta jalka saa sille kuuluvan tuen eikä edellisen käyttäjän jalan malli ole muokannut kenkää. Väärin muovautuva jalka voi kostautua myöhempinä asentovirheinä tai kipuina. Vaatteita löytyy hyvät valkoimat livekirppareilta, somen nettikirppariryhmistä, torista, huuto.netistä, nykyään on jo tuotemerkkikohtaisia kirppareitakin. Laatu maksaa uutena ja käytettynäkin. Jos vaatteen on tarkoitus kestää kymmeniä pesuja (vuoden käyttö), muutaman euron panostus laatuun kannattaa. Halvat tuontivaatteet muotoutuvat helposti jo ensipesussa leveiksi ja lyhyiksi tai saumat kiertävät. Ellei kirpparit ole vaihtoehto niin sitten suosittelen tarttumaan ompelukoneeseen. Perusvaatteita on helppo ommella itsekin, testaamisen voi aloittaa käytöstä poistetun vaatteen kankaan uusiokäytöllä. Aikuisen pitkähihaisesta paidasta saa vauvalle jo pari vaatetta. Hihoista saa housut ja etuosasta toiset tai jopa paidan/bodyn riippuen alkuperäisen vaatteen pituudesta. 

Jos vaateostoksille on kuitenkin lähdettävä kauppaan, kannattaa sesonkialet hyödyntää. Alennusmyyntien alkaessa alennukset ovat usein pienempiä ja alekauden lopussa saa monesta kaupasta lisäalen jäljelle jääneistä vaatteista. Olen tehnyt paljon löytöjä näistä viimeisten kappaleiden loppualeista, mutta on hyvä muistaa että ostetaan silloinkin vain tarpeeseen tai lapselle seuraavaksi käyttöön tulevaa kokoa. Ennakointi on yksi osa säästämistä. Edellisen talven loppupuolella toppavaatteista voi saada jopa -70%, silloin kannattaa ostaa seuraavan talven vaatteet varastoon. Lapset kasvavat kukin omaa tahtiaan, joten kannattaa huomioida että on riittävä kasvuvara. Sitäkin on joskus hyvä pohtia miksi tämä tietty vaate on alennusmyynnissä varsinkin jos samaa on rekkikaupalla, miksi se ei mennyt kaupan normaalihinnalla. Onko siinä jokin vika mallissa, pesuohjeessa, värissä tai käytettävyydessä? Vai onko kyseessä puhtaasti nopeasti vaihtuvien kausien edessä varaston tyhjennys. Yleensä se on tämä viimeisin, mutta olen törmännyt myös muotopuoliin vaatteisiin, jotka eivät voi istua kenellekään, housuihin joiden lahkeensuusta ei mahdu edes lapsen nilkka tai paitoihin, joissa on niin pieni kaula-aukko ettei siitä mahdu vastasyntyneen pää.

Ekologisesta näkökulmasta vaatteiden valmistus ja puuvillan kasvatus vievät paljon luonnonvaroja ja vettä. Siksi on järkevää hankkia vain tarpeeseen, ajatonta, kestävää ja mahdollisuuksien mukaan uudelleen käytettävää materiaalia sisältäviä vaatteita. Vältä keinokuituja, mutta jos sellaisen omistat, käytä se loppuun. Se mikä on jo tehty ei muutu ympäristökuormaltaan vähäisemmäksi sillä että se heitetään pois. Jokainen vaate joka saa uuden käyttäjän kierrätettynä pienentää vaatteen ympäristökuormitusta käyttöajan pidentymisellä. Royalkestoilla kierrätetään materiaaleja eco malliston tuotteisiin. Enemmänkin tätä hyödynnettäisiin, mutta materiaalin saatavuus on vielä ongelma koska tarvitsemme hajusteettomalla pestyä, eläinpölytöntä ja homeetonta materiaalia. Tulevaisuudessa vaatekierrätys raaka-aineeksi tulee kasvamaan menetelmien kehittymisen myötä. Turkuun ollaan perustamassa tekstiilimateriaalin jatkojalostukseen keskittyvää yksikköä. 

Säästövinkit liikenne:

Kävely lienee edullisimmasta päästä oleva liikkumismuoto, ellei laske ajalle hintaa. Kunnon kengät on hyvä olla pidempiä matkoja kävellessä, jotta välttyy jalkavaivoilta. 

Polkupyöräily on edullinen tapa liikkua lähietäisyyksillä kävelyn ohella. Polkupyörällä saa tuotua myös ruokaostoksia lähikaupasta ja peräkärryllisellä pyörällä kulkevat myös lapset mukana päiväkotiin tai harrastuksiin. Polkupyörän renkaita täytyy välillä paikkailla tai vaihtaa ja ketjuja öljytä, tämä kustantaa itse tehden muutamasta eurosta pariin kymppiin per rengas. Polkupyöräilevä tarvitsee myös pyöräkypärän ja sadevaatteet. Polkupyöriin on saatavilla erilaisia laukkuja ja koreja, jotka helpottavat tavaroiden turvallista kuljettamista. Polkupyöriä löytyy edullisesti muutamalla kympillä käytettyinä, peräkärryjä kannattaa etsiskellä myös nettikirpputoreilta. Lyhyeen tarpeeseen peräkärryn voi myös vuokrata. Pyöräkypärä kannattaa hankkia uutena ja uusia aina jos se on kolhittu. Pyöräkypärään voi tulla huomaamattomia hiushalkeamia jo huolimattomasta käsittelystä tai lattialle pudottamisesta, joten anna pyöräkypärälle kodissa arvoisensa säilytyspaikka, jotta se suojaa sinua ja perheenjäseniäsi onnettomuuden sattuessa. 

Bussilla tai ratikalla kulkeminen onnistuu isommissa kaupungeissa varsin pienillä odotteluilla ja kävelymatkoilla. Julkkinen liikenne kattaa näissä niin kaupunkikeskustat kuin lähiötkin. Bussilla matkustaminen on myös ympäristöteko ja saat ammattikuljettajan pikkurahalla per päivä. Pysäköintimaksuja ei tule julkista liikennettä käytettäessä. Bussissa kulkee mukana niin lastenrattaat kuin pyörätuolikin, monissa kaupungeissa lastenvaunujen tai pyörätuolin kanssa kulkeminen on ilmaista. Pääkaupunkiseudulla julkinen liikenne kattaa myös lähijunat ja metron. Jos asut kauempana julkisten kulkuvälineiden reitiltä voi töihin tulla myös osittain julkisilla kulkuvälineillä, auton voi jättää ilmaiselle liityntäpysäköintipaikalle ja hypätä junaan tai bussiin loppumatkan ajaksi. Tämä vaihtoehto on kokonaiskustannuksiltaan edullisempi kuin ajaa koko matka omalla autolla ja maksaa kallis pysäköinti. 

Oma auto on kallis kulkumuoto. Mitä uudempi auto, sitä enemmän kuukausikustannuksissa on auton arvon alentumista ja luoton kuukausierää. Oman auton ollessa välttämätön on hyvä pohtia voisiko auto olla vähän vanhempaa mallia, osaisiko huoltaa autoa itse tai riittäisikö osuus kimppa-autosta. Autojen yhteisomistus on yksi tapa säästää pakollisen auton kustannuksista. Yhteisomistus toimii varsinkin silloin kun autoa tarvitaan harvoin, ei päivittäin. Yhteisomistus vaatii myös suunnitelmallisuutta, auto ei olekaan aina saatavilla heti vaan menonsa joutuu suunnittelemaan tarkemmin, mikä ei ole huono juttu sekään. Voit myös vuokrata omaa autoa eteenpäin silloin kun et itse tarvitse. Vuokratulot tulee ilmoittaa veroilmoituksella ja vuokratulosta maksetaan veroa. Yhteiskäyttöautot tulevat yleistymään tulevaisuudessa, kaiken ei tarvitse olla omaa.

Junaliikenne kattaa Suomessa laajat alueet pystysuuntaista länsirannikkoa ja pohjoisinta lappia lukuunottamatta. Juna on hyvä vaihtoehto pitkille matkoille. Vaikka junamatka maksaa toki euroja, säästät ajamisen vaivan, olet perillä virkeämpänä ja säästät myös bensakulut ja matkan varrelle osuvat monet ruokailut käyttämällä yöjunaa ja ottamalla eväät. Lapsille junista löytyy lastenvaunuja leikkipaikkoineen. Junassa on myös sähköpistokkeet latureita varten ja penkin voi kipata hieman taaksepäin kun haluat ottaa nokoset. Kahvia ja pikku evästä voi ostaa myös junasta. Kun ostat junaliput ajoissa, voit hyötyä tuntuvasti säästölipuista. Junamatka on kalliimpi juuri ennen lähtöä ostettaessa. Jos tarvitset autoa määränpäässä, voi joihinkin yöjuniin ottaa auton mukaan. Tätä vaihtoehtoa käytetään runsaasti etelästä lappiin suuntautuvilla matkoilla. Jos auton tarve on satunnaisempaa kannattaa laskea onko edullisempaa käyttää perillä julkista liikennettä, ottaa taksi tai vuokrata pieni auto oleskelun ajaksi. Jos olet lähdössä sukulaisiin, saatat saada kuljetusapua asemalta perille myös ystävältä tai sukulaiselta.

Lentoliikenne on Suomessa harvemmin käytetty kulkumuoto Suomen sisäisillä matkoilla. Lomakaudella lennot pohjoiseen ovat kuitenkin täynnä. Lentomatkailussa pätee sama mitä aikaisemmin varaat lippusi, sitä halvemmalla sen saat. Jos matkaat Suomen ulkopuolelle, on valittavana useita eri lentoyhtiöitä. Näiden tarjouksia kannattaa seurata ja matkat varata mahdollisimman aikaisin. Toisaalta ihan viimeiset paikat saattavat olla edullisempia, silloin lähtöön on aikaa ehkä vain tunteja. Lentoyhtiöillä on erilaisia bonusjärjestelmiä. Jos lennät usein vaikkapa työn vuoksi, kannattaa näitäkin vertailla. Satunnainen lomamatkaaja säästää ostamalla lennot ja hotellin erikseen, tosin silloin menettää matkanjärjestäjän palvelut ja mahdolliset muutokset lentoihin tulevat itse kustannettaviksi. 

Sopimukset ja niissä säästäminen: 

Vakuutukset, sähkösopimukset, puhelinliittymät ja nettikaistat kannattaa kilpailuttaa vuosittain. Ero voi olla yhteensä kymmeniä euroja, jopa satasia jos asut sähkölämmitteisessä talossa. Kannattaa myös laittaa välillä kiinni suoratoistopalvelut ja elokuvakanavat, jos et niitä säännöllisesti käytä. Jos sinulla on kulutusluottoja, ne kannattaa maksaa nopeasti pois. Pikkuluotoissa on korkeat kuukausikohtaiset kulut ja korkokin on enemmän kymmeniä prosentteja kuin asuntolainan kaksi. Luottojen takaisinmaksuasioissa saat apua velkaneuvonnasta, luottoyhtiöstäsi tai pankistasi. Velkojen yhdistäminen voi vähentää kuukausikohtaisia joka lainasta erikseen maksettavia kuluja, jos otat lainojen yhdistämislainan, maksa silloin myös kaikki vanhat heti pois. Muuten järjestelystä ei ole mitään hyötyä. Pääsääntöisesti luotot kannattaa maksaa pienin pääoma ensin periaatteella pois, jolloin tämän luoton lyhennyksestä vapautuvan rahan voi siirtää seuraavaksi pienimmän maksuun vyörytysperiaatteella. Älä siirrä vapautuvaa rahaa huvituksiin vaan jatka muiden luottojen maksua isommalla summalla säästääksesi kuluissa. Visan käyttö verkkokaupoissa antaa lisäturvaa siihen että saat joka tapauksessa joko tuotteen tai rahasi takaisin, jos kauppa menisikin konkurssiin sillä välin kun odottelet tuotettasi. Visa on koroton kun sen maksaa ensimmäisessä laskussa kokonaan pois. 

Ylipäätään laskut pitää maksaa ajallaan, muuten laskun summaan lisätään korkoja ja kuluja, jotka voivat perintätoimien ansiosta nousta moninkertaiseksi alkuperäiseen summaan nähden. Tämä vaikeuttaa entisestään takaisinmaksua. Apua kannattaa pyytää heti kun huomaat ettei eräpäivät enää pysy tulojen tahdissa. Silloin lainoille on mahdollista tehdä vielä järjestelyitä ja sopia pienempiä kuukausieriä toviksi. Joskus tilanne on jatkunut pitkään ja laskut jäävät jo avaamatta, mieli masentuu ja lasku ehtii mennä ulosottoon. Maksamattomasta laskusta tulee helposti maksuhäiriömerkintä, joka vaikuttaa luotonsaannin lisäksi myös asunnon vaihtoon ja joissain tapauksissa myös työpaikan saantiin. Ylivelkaantuneita on Suomessa yli 400 000, joten tilanteessa olevilla kohtalotovereita riittää niillä, joiden raha-asiat eivät ole ihan kunnossa. Apua tilanteen selvittämiseen saa velkaneuvonnasta, kuntien sosiaalityöntekijöiltä, kirkon diakoniatyöntekijöiltä sekä yksityisiltä velkaneuvojilta. Joskus tilanteen läpikäynti ulkopuolisen kanssa auttaa saamaan asiat oikeisiin uomiin ja elämä on taas elämisen arvoista.