Vauva tulossa, mitä vauvalle ja äidille tarvitsee hankkia?

Ensimmäistä lastaan odottavat miettivät mitkä ovat vauvalle tarpeellisia hankintoja. Osa hankinnoista on jokseenkin pakollisia kuten vaatteet ja osan tarve riippuu perheen tavoista liikkua. Ylärajaa hankinnoille on mahdotonta laittaa, sillä aina löytyy jotain mikä olisi kiva tai tarpeellinen hankkia. Esikoiselle tuli hankittua etukäteen vähän yhtä ja toista kun ei oikein ollut tietämystä mitä oikeasti tarvitaan. Vauvan kanssa ei tarvitse alkuviikkojen jälkeen jäädä kotiin olemaan, vaan lisähankintoja voi tehdä sitä mukaa kun niitä kokee tarvitsevansa. Myös mummin, kummin tai puolison voi laittaa kauppaan hakemaan oikeita tarvikkeita. Myymälöistä saa kyllä apua, jos ei oikein tiedä mitä on hakemassa. Keskityn tässä jutussa sellaisiin arkielämän hankintoihin, jotka helpottavat elämää ja joita on tullut myös paljon käytettyä. Itselläni on useampia lapsia ja omakohtaista kokemusta sekä sektioista että alatiesynnytyksistä, epäonnistuneesta ja onnistuneesta pitkään jatkuneesta imetyksestä sekä terveydenhuoltoalan koulutus elämänkokemuksen lisäksi. Perheemme myös reissaa paljon, joten kokemusta on myös pitkistä auto- ja junamatkoista myös vauvaikäisen kanssa.

Vaatteet:

Äitiyspakkauksessa on hyvä perussetti vaatteita ja joitain hoitotarvikkeita, mutta yksistään nämä harvoin riittävät ensikuukausiin. Pakkauksen vaatteet ovat pääsääntöisesti olleet 62-68 cm kokoiselle, koot vaihtelevat vähän vuosittain. Uusimmassa pakkauksessa on pari bodya vastasyntyneellekin. Toppahaalari on kokoa 68-74 cm. Tätä voi toki käyttää pienemmälläkin vauvalla, mutta lapsen syntymän ajankohta vaikuttaa siihen onko haalari sopivan kokoinen kesällä vai talvella. 

Tarvittavien vaatteiden määrä riippuu siitä onko lapsi pulauttelevaa sorttia ja miten usein pyykkiä voidaan pestä. Onko itsellä pyykinpesukone vai ollaanko pesutuvan vuorojen varassa? Jos käytössä on oma pesukone ja kuivausrumpu, pärjää myös hieman pienemmällä vaatemäärällä, koska kuivaa puhdasta vaatetta saadaan tarvittaessa muutamassa tunnissa. Vauvaperheen pyykissä kannattaa käyttää hajusteetonta pesuainetta. Tosiasia on että vauva-aikana tulee paljon pyykkiä ja siksi vaatteita on hyvä olla useampi setti päivää kohden. Jos pyykkiä pestään parin kolmen päivän välein, tarvitaan yläosia noin 4 päivän tarpeen verran, koska kuivumiseenkin pitää varata päivä. 4-6 paitaa tai bodyä voi helposti mennä päivässä pulauttelevalla vauvalla, vaikka suojaisi vaatteita harsoliinoilla syötön yhteydessä. Jos taas vauva on vähemmän pulautteleva, saattaa pari yläosaa riittää päiväksi. Myös kainaloon asti kiipevät maitokakat ovat arkipäivää pienen vauvan kanssa, tämäkin lisää pyykkivuorta. Housuja riittää hieman vähemmän kuin yläosia. Jokainen voi hankkia ns. parempaa vaatetta makunsa mukaan, mutta harvoin kauniit mekot ovat käytännöllisiä ihan vauvalla. 

Perussetin lisäksi vauva tarvitsee muutamat sukat. Ulkoiluun tarvitaan kelistä riippuen lisäksi villasukat, tumput, toppapuku, välikausihaalari villahaalari, käsiin ja jalkoihin toppavarusteet tai kengät ja toppakintaat, ohut kypärämyssy tai mielellään parikin, pikkulakki kesäkeleille ja villamyssy talveksi. Haalari on hyvä olla hupullista mallia, jolla saadaan vaunukansalaiselle lisää tuulensuojaa ja lämmikettä helposti lämpöä hukkaavan pään alueelle. 

Edullisimmillaan vaatehankinnoissa pääsee, jos saa kierrätettyä vaatetta käyttöönsä. Kirppikset ja facebook-ryhmät ovat hyviä löytöpaikkoja vauvanvaatteille. Ihan pienet vaatteet eivät juuri ehdi kulua käytössä ja niitä saakin hyvin uudenveroisina kirppareilta. Netissä on myös monia palstoja, joilla lahjoitetaan tarvikkeita vauvaperheiltä toisille. Näihin kannattaa tutustua, jos ei ole mahdollisuutta saada vaatteita esim. sukulaislapsilta kierrätettynä ja varat ovat vähissä. Kaupoista löytyy myös usein tarjouksia mallilla "ota kolme maksa kaksi". Alennusmyynnit kannattaa hyödyntää ja ostaa seuraavan koon tai kauden vaatteet jo ennakolta hyvän tarjouksen osuessa kohdalle. Jos kuitenkin pidät uusista vaatteista, löytyy ostospaikkoja runsaasti sekä netistä että kivijalkamyymälöistä. Uudenkin vaatteen ostajia tarvitaan, jotta kierrätysketju jatkuu. Vaatteet eivät kuitenkaan kestä ikuisuuksia, vaikka hyvä laatuvaate kestääkin useammalla käyttäjällä. Ekologista on laittaa vaatteet kiertoon niin kauan kun niistä on vielä iloa seuraavalle käyttäjälle.

Jokaisen oma arvomaailma ratkaisee sen millaisia vaatteita vauvalleen hankkii. Tarjolla on varsin monipuolinen valikoima designmerkeistä luomuvaatteisiin, pelkistetystä retroon ja uudesta kierrätettyyn. On valintasi mikä tahansa, vaatteiden tarkoitus on pitää pikkuinen lämpimänä kelillä kuin kelillä. 

Tarvikkeet:

Autoilevan perheen pakollinen hankinta on turvakaukalo ja myöhemmin lapsen kasvaessa turvaistuin. Turvavälineissä kannattaa panostaa uuteen, sillä turvakaukaloa ja -istuinta käytetään monta vuotta, ainakin jos perheeseen on odotettavissa sisaruksia. Turvaistuimilla on maksimikäyttöikä, jonka jälkeen ne on joka tapauksessa vaihdettava uuteen ja poistettava käytöstä. Yleisimmin tämä on noin 5 vuotta. Tarkista tämä ennen ostopäätöstä liikkeestä tai valmistajalta. Kolaroitu turvaistuin on poistettava heti käytöstä mahdollisten pienten näkymättömien halkeamien vuoksi. Vakuutusyhtiöt usein lunastavat istuimet itselleen kolaritilanteissa. On erittäin tärkeää ettet myy eteenpäin kolaroitua tai vanhentunutta istuinta. Käytetyn istuimen hankinta on siksi aina riski, ellet voi varmuudella tietää istuimen tarinaa. 

Turvaistuinta kannattaa mennä sovittamaan liikkeeseen ennen ostopäätöstä. Kaikki istuimet eivät sovellu kaikkiin autoihin mittojensa puolesta ja kaikkien autojen turvavyöt eivät ole tarpeeksi pitkiä oikeaan kiinnitykseen. Asiantuntevasta liikkeestä tullaan ihan parkkipaikalle autollesi varmistamaan että istuin saadaan oikein kiinni omaan autoon. Turvaistuimen oikea kiinnitys on hyvä opetella hyvissä ajoin ennen vauvan saapumista, kuljetathan siinä rakasta lastasi ja sinun tehtäväsi on varmistaa turvallisuus. Turvaistuimille tehdään säännöllisesti törmäystestejä, näihin kannattaa myös tutustua. Turvakaukalon telakkamalli nopeuttaa istuimen oikeaa asennusta autoon, joissakin malleissa on indikaattori joka kertoo värillä milloin kaukalo on oikein kiinnitetty telakkaan. 

Vaunut vai rattaat? Jos ulkoilet paljon ja teet kävelylenkkejä vauvan kanssa, ehdottomasti vaunut isoilla pyörillä tähän tarkoitukseen. Mikään ei ole ärsyttävämpää kuin pienipyöräiset rattaat sohjossa tai mukulakivikaduilla. Rattaat taas soveltuvat kauppakeskusreissuille ja kesäkäyttöön, ne ovat kevyet ja menevät nappärästi kasaan napin painalluksella. Moniin rattaisiin saa yhdistettyä turvakaukalon. Tämä kannattaa huomioida jo kaukalon hankintavaiheessa. Isojen vaunujen saaminen pieniin auton tavaratiloihin on oma ongelmansa, kaikissa autoissa tila ei riitä. Jos budjetti kestää, sekä vaunujen että rattaiden hankinta erillisinä on järkevää, jos liikutte paljon sekä kävellen että autoillen. Vaunuissa kannattaa huomioida työntöaisan helppo säädettävyys eri pituisille työntäjille sekä vaunukopan pituus. Kovin lyhyeen koppaan ei vauva kauaa mahdu nukkumaan toppavarusteissaan, puoli vuotias on jo 70 cm pituinen, jalat oikaistuna pidempikin. Vaunukopassa on hyvä olla pituutta sen verran että parivuotiaskin pystyy nukkumaan suorana vaunuissa. Monet vauvat nukkuvat parhaiten ulkona. Ratasosaan on mahdollista hankkia erillisiä jalkapeitteitä ja makuupusseja, joilla vaunun käyttöaikaa saadaan pidennettyä sen jälkeen kun vaunukoppa on poistettu käytöstä. Makuupussi ei kuitenkaan suojaa samoin tuulelta ja viimalta kuin vaunun rakenteet. Vaihtoehtot ovat vaunukohtaisia osassa vaunuja on sekä vaunukoppa että ratasosa, osassa ei. Vaunuvaihtoehtoihin kannattaa perehtyä huolella ennen lopullista ostopäätöstä. Huomioida kannattaa myös varaosien saanti mahdollisuus, ainakin pyöriä ja laakereita sekä kokoontaittamisen osia kuluu käytössä. Vaunut voi ostaa myös käytettynä, silloin voit säästää sievoisen summan muihin hankintoihin.

Kantoliinat ja kantoreput, tarvitaanko? Jos vauvalla on vatsanpuruja, on kantoliina hyvä apu. Lapsi rauhoittuu liikkeestä ja kantajan hartijat eivät joudu niin kovalle koetukselle staattisesta kantamisesta kun vauvan paino jakautuu tasaisemmin. Pienten kotitöiden teko onnistuu myös vauvan liinaillessa. Liinan kanssa ei kuitenkaan saa kokkailla lieden äärellä palovammariskin vuoksi. Kantoliinaa jäin itse kaipaamaan koliikkilapsen kanssa. Liina on ollut kätevä myös lentokentillä, junissa ja muualla missä pitää saada kädet vapaaksi muuhun tekemiseen kuin kantamiseen. Paljon liikkuvalle perheelle kantoreput tuovat apua kantamiseen. Jossain vaiheessa reissua lapset väsähtävät eivätkä jaksaisi enää kävellä. Tällöin taaperon voi nostaa selkään reppuilemaan. Selässä kantaminen on kevyempää ja ergonomisempaa kuin lonkalla kantaminen. Lapsen paino jakautuu tasaisemmin ja lasta jaksaa kantaa pidempään. Kantorepuista kannattaa valita sellainen malli, jossa lapsen lonkat ovat ergonomisesti lähes istuma-asennossa ja reppu tukee myös jalkoja. Näin lapsenkin on mukava olla kyydissä kun paino jakautuu tasaisesti koko lantion alueelle.

Kun lapsi sairastaa? Jokainen lapsi sairastaa, useimmat ensimmäisinä vuosina 4-6 kertaa vuodessa jotain flunssatautia. Lapsi kehittää silloin vastustuskykyä myöhempiä sairasteluja vastaan. Kotiin on hyvä varata vauvallekin sopivaa kuumelääkettä (kysy apteekistasi sopivin), puuduttavia korvatippoja, desinfiointiainetta haavan puhdistukseen, sidetarpeita, laastaria ja kuumemittari. Nenän niistämiseen on olemassa erilaisia apulaitteita, joista voi olla hyötyä sierainten puhdistamisessa. Sängyn päädyn nostaminen pääpuolelta helpottaa tukkoisen nuhanenän nukkumista. Tarkoitukseen sopii vaikkapa pyyherulla patjan alle. Vauvan hengitystä helpottaa myös kylvetys höyrytetyssä pesuhuoneessa. Höyrytä pesuhuone ennen vauvan sinne vientiä suihkuttamalla kuumaa vettä pesuhuoneen seinille suihkusta. Höyry helpottaa liman yskimistä ja nenän tukkoisuutta. Ilmankostuttimestakin saattaa olla apua vauvan sängyn läheisyydessä. Huomoithan kuitenkin että ilmankostuttimien vesi on erittäin kuumaa ja voi aiheuttaa palovammavaaran, jos perheessä on myös taaperoikäisiä lapsia jotka menevät uteliaana tutkimaan laitetta. Ethän jätä ilmankostutinta valvomatta, jos sinulla on pieniä lapsia, jotka voivat loukata itsensä laitteen kanssa.

Vaippoja kuluu monta päivässä. Vaippakansalainen tarvitsee vaipanvaihtoa aina isomman pörähdyksen jälkeen sekä noin kuusi kertaa päivässä tämän lisäksi. Viikkotasolla se on iso kasa vaippoja. Vaipanvaihtoväli on siis enintään 4 tuntia. Vaipanvaihtoa ei tarvitse kellosta katsoa, opit kyllä tuntemaan oman vauvasi elekielestä milloin vaippa on liian märkä tai sinne on tullut hajupommi. Yöllä vauvaa ei tarvitse herättää vaipanvaihtoa varten jos hän nukkuu tyytyväisenä. Useimmat silti vaihtavat vaipan kerran yössä, samalla kun imetetään tai otetaan huikat pullosta. Yöunet ovat sen verran tärkeä juttu, niistä kannattaa nauttia silloin kun voi. 

Vastasyntyneellä on ihan pikkuruiset reidet, aikuisen sormen paksuiset. On selvää että vaipan pitää olla hellä herkälle iholle. Itse olen syntynyt harsovaippa-aikakaudella. Lapsenlapset taas elävät harsoilu aikakautta. Kestovaipat ovat siis olleet kanssamme kauemman kuin paperi-muoviset kertakäyttöversiot. Muistan vielä 70 -luvulla käytössä olleet vanupötköt, jotka sidottiin muovisella, taatusti hengittämättömällä, H -liinalla lonkille. Siitä oli ergonomia ja mukavuus varmasti kaukana, vaikka lonkille asento olikin varsin passeli. Äitiyspakkauksessa kestovaippa on vieraillut 2000-luvulla monen monta kertaa. Äitiyspakkauksen tuotteita on hyvin saatavilla käytettynä. 10 vuoden takaisia flanelletteja on yhä kierrossa, ja osasta on tuunattu imuosia muihin kestovaippoihin. Kaikki eivät kestovaipoista innostu pakkauksessakaan, mutta ne jotka innostuvat haalivat muidenkin käyttämättä jääneet vaipat käyttöönsä. Näillä vaipatetaan vielä pitkään pieniä suomalaisia vauvoja. Jos kestoilun haluaa aloittaa tyhjästä, eli mitään ei ole ennestään, vastasyntyneelle kannattaa hankkia harsoja ja villahousuja sekä jonkin verran bambuisia lisäimuja. Harsovaipatus on ehkä helpoin ja pitävin pienenpienien reisien kanssa. Harsoja pystyy taittelemaan eri tavoin, taitteluohjeita löytyy netistä sekä joistain harsopaketeistakin. Kun vauva kasvaa voi jatkaa joko harsoilla ja lisäimuilla tai taskumallisilla vaipoilla, joihin imut laitetaan vaipan taskuun. Kertakäyttövaippojen käyttäjillä vaihtoehtoja on muutaman merkin verran. Näissäkin on eri mallit ja istuvuus. Kokeilemalla selviää omalle vauvalle parhaiten istuva malli. Jos kertakäyttövaipan käyttö aiheuttaa vauvalle ihottumaa, kannattaa kokeilla kestovaippoja, jotka hengittävät ja antavat iholle paremmin ilmakylpyjä. Ajoittain vauvan on hyvä antaa pötkötellä ilman vaippaa, jotta iho saa ilmaa ja kosteus haihtuu. Iho-oireisiin voi auttaa talkki tai rasvaus, mutta näistä molemmat voivat myös pahentaa oireilua. Tähän ei voi antaa yksiselitteistä vastausta, mikä on parempi. Myös imettävän äidin ruokavalio saattaa aiheuttaa vauvalle oireilua tai vauvan omat kiinteät ruuat. Jos epäilet allergiaa, ota asia puheeksi lääkärin kanssa. 

Hoitolaukku on kätevä vauvan kanssa ulkona liikuttaessa, kunhan muistaa täydentää joka reissun jälkeen käytetyt tavarat uusilla. Hoitolaukun idea on että kaikki tarpeellinen on pakattu yhteen kassiin joka on nopeasti otettavissa mukaan. Hoitolaukkuja on vaunun aisasta ripustettavaa mallia, mutta hoitolaukuksi kelpaa ihan mikä tahansa kassi tai reppu, johon heittää vauvaa varten vaihtovaatteet, vaihtovaipat, tutin, jokin pussukan likavaatteita/vaippoja varten, tarvittaessa tuttipullon ja korviketta tai sosetta. Jokainen täyttää kassin niillä tarvikkeilla jotka ovat välttämättömiä muutaman tunnin reissun aikana. Monelle äidille hoitolaukusta tulee vauva-ajan käsilaukku, joten siinä olisi hyvä olla tilaa myös kukkarolle, avaimille, puhelimelle ja vesipullolle. 

Vauvan oma amme takaa hygieniset pesuhetket vauvalle. Vauvan ammetta ei käytetä pyykin pesussa eikä missään muussakaan kuin vauvan pesuhetkissä. Ammeisiin on saatavilla erillisiä vauvatukia.

Pikkutarvikkeet: Kaikenlaista pientä arkea helpottavaa tarviketta ovat mm. pesulaput, pumpulipuikot, vaippapussi likavaatteiden ja kestovaippojen kuljettamiseen, kylpylämpömittari, kynsisakset, hiusharja, hammasharja, tutit ja tuttipullot, nokkamuki, ensilusikka, astiat, vauvanruuan säilytysastiat ja ruuan mukana kuljetusastiat vaikkapa puistoretkelle, ruokalappuja, kuolalappuja, vauvan oma kylpypyyhe ja peppupyyhkeet. Lakanoitakin on hyvä olla muutamat, sillä vaatteet ja peti kastuvat joka tapauksessa pukluista tai kainalokakoista.

Tarvikelistaan voisin lisätä vielä sellaisia tarvikkeita mitkä eivät ole pakollisia, mutta joista saattaa olla apua. Rintakumit kipeytyneille rinnanpäille, maidonkerääjä vuotavalle rinnalle, nännivoide (myös maitotippa auttaa kipeytyneisiin rinnanpäihin), kosteuspyyhkeet voivat olla näppäriä matkalla, saman asian ajaa flanellinen pesulappu ja vettä voi ottaa vaikka suihkepullossa matkaan, jos liikutaan paikassa jossa juoksevaa vettä ei ole tarjolla. Vaipparoskis voi olla tarpeen, mutta ei mitenkään pakollinen, sillä kulkeutuu ne vaipat ulos keittiöroskiksestakin. Vauvarasvat ja talkki saattavat joko auttaa iho-ongelmassa tai pahentaa sitä. Valitse hajusteeton versio jos näille on tarvetta. Ilmakylvyt eli vauva ilman vaippaa pötköttelemässä lattialla tai sylissä kuivaa vaipassa hautuvaa ihoa, eikä rasvoille ole välttämättä tarvetta. Pissojen pois huuhtelu silloin tällöin iholta on hyväksi, joka pissan jälkeen pesua ei tarvita. Kakkavaipan jälkeen ihan kunnon vesipesu on tarpeen. Itkuhälytin voi olla tarpeen, jos vauva nukkuu uniaan ulkona tai asunto on iso eikä vauvan äänet kuulu sinne missä äiti puuhailee. Hälyttimestä huolimatta vauvaa on silti käytävä katsomassa, aina herännyt vauva ei itke ja hälyttimeenkin voi tulla vika. 

Huonekalut: 

Vuode: Vauva tarvitsee turvallisen paikan nukkua. Alkuun vuoteena voi toimia äitiyspakkauslaatikko, jossa on mukana myös patja. Laatikkoon vauva ei kuitenkaan mahdu nukkumaan kovin pitkään, joten sängyn hankinta on edessä joka tapauksessa. Pienen vauvan turvallisuuden vuoksi lastensänkyjä säätelee normit, vauva ei saa päästä putoamaan, eikä jäädä puristuksiin sängyn rakoihin tai pinnojen väliin. Pyydä apua valinnassa huonekaluliikkeen myyjältä ja tee vertailuja myös netissä. Vauvansängyn voi myös tuunata käytetystä uudenveroiseksi maalaamalla. Huomioithan silloin että maali on myrkytöntä ja soveltuu entisen maalin pariksi, eikä lähde lohkeilemaan. Neuvoja ja vinkkejä maalin valintaan saat rautakaupasta. Jos perhe reissaa paljon, on oma kokoontaittuva matkasänky kätevä matkoilla ja mummolareissuilla. Hotelleista ja laivoilta on usein mahdollista lainata vauvalle sopivaa sänkyä yöpymisen ajaksi. 

Hoitopöytä: Ilmankin pärjää, mutta varsinkin sektion jälkeen hyvät työasennot tulevat arvoonsa. Vauvan hoitopaikan voi järjestää myös mille tahansa pöytätasolle, vaikka kodinhoitohuoneeseen tai kylppäriin. Hoitoalusta on helppo siirtää vaikka sohvalle tai sängyn päälle tarpeen mukaan. Hoitoalustana toimii tarvittaessa vaikka kaksinkerroin taiteltu pyyhe. Vauvaa ei saa milloinkaan jättää hoitopöydälle vartioimatta. Pienikin vauva saattaa päästä putoamaan vaikka ei vielä osaisi kääntyä. Pienissä käsissä ja jaloissa on yllättävän paljon voimaa potkia ja työntää. Vauvan hoitopaikan lähelle kannattaa varata tarpeelliset hoitovälineet ja vaihtovaatteita. Kaiken tarvittavan on hyvä olla käden ulottuvilla. Hoitopöydässä on usein laatikosto tai kaappi sekä tasotilaa, johon vaatteet ja tarvikkeet on hyvä laittaa. Jos hoitopöytää ei ole, on hyvä järjestää säilytystilaa vaipanvaihtopaikan lähelle esim. kodinhoitohuoneeseen tai kylppäriin.

Sitteri: Vauvaa ei saisi makuuttaa sitterissä tai turvakaukakossa pitkiä aikoja kerrallaan. Vauvan lihasten kehittymiselle on parasta suora makuuasento, jossa vauva pääsee liikuttamaan vapaasti käsiään ja jalkojaan sekä treenaamaan kääntymistä. Istuva asento käy myös selän päälle ihan pienellä vauvalla. Sitteri kuitenkin helpottaa hetkellisesti elämää ja vapauttaa äidin kädet vaikkapa ruuanlaittoon. 

Syöttötuoli: Vauvat alkavat harjoitella istumista reilu puoli vuotiaina. Vasta kun lapsi osaa tukevasti istua, on aika siirtyä syöttötuoliin. Syöttötuoleja on monenlaisia. Omilla jaloillaan seisovissa malleissa tärkeintä on varmistaa ettei tuoli pääse kaatumaan lapsen päälle, leikkii lapsi sitten lattialla tai istuu tuolissa. Syöttötuoli on monen lapsen ensimmäinen kiipeilyteline, haluamme tai emme, joten tukevuuteen kannattaa satsata. Syöttötuoleja on myös pöytään kiinnitettäviä kevytmalleja, jotka voivat toimia lähinnä reissuolosuhteissa tai tilapäiskäytössä. Olen nähnyt myös tuoliin kiinnitettävän kankaisen syöttötuolin. Tässä ongelmana on korkeus, jolloin lapsi jää liian alas pöytäpinnasta, mutta pysyy kyllä kiinni tuolissa. Syöttötuolissa olisi hyvä olla valjaat, joilla lapsi kiinnitetään. Syöttötuoleja löytyy hyvin käytettyinä tai sellaista voi kierrättää suvun kesken. 

Imetystyyny: Helpottaa hartiasärkyjä kun vauvaa ei tarvitse kannatella joka imetyksellä istuma-asennossa. Jos imetät makuuasennossa, tyyny oman selän takana helpottaa ja tukee asentoasi. Laita tyyny myös pään alle. Oman olon on hyvä olla mahdollisimman rento, se edesauttaa maidon herumista. 

Äitikin tarvitsee synnytyksen jälkeen yhtä ja toista. Jälkivuotoaika voi kestää jopa 12 viikkoa, aluksi vuoto on runsasta ja veristä, mutta vähenee ja vaalenee siitä pikkuhiljaa. Jälkivuoto saattaa palata kirkkaana ja vähän runsaampana vielä myöhemmin kun kohdun limakalvo korjaantuu synnytyksen ja raskauden jäljiltä. Jos vuoto alkaa haista erilaiselle, kannattaa käydä näytillä tulehduksen varalta. Kestositeet hellivät naisen herkkää ihoa pitkän jälkivuodon ajan. Kangaspinta ihoa vasten tuntuu miellyttävältä ja hengittää käytössä. Kertakäyttösiteiden kemikaalit ja valkaisuaineet sekä muovipinta ihoa vasten saattavat ärsyttää herkkäihoista enemmän kuin kankaiset tuotteet ja kertakäyttötuotteet ovat nimensä mukaisesti kerran käytettäviä ja jätteeksi päätyviä. Siteitä kuluu joka tapauksessa paljon jälkivuotoaikana ja kotiin kannattaakin varata näitä jo ennakolta ennen vauvan syntymää. Hirmuisesti eroa ei ole siinä onko vauva syntynyt alateitse vai sektiolla. Runsaimmat päivät kuluvat kuitenkin molemmissa tapauksissa sairaalassa. Imettävä äiti tarvitsee myös parit imetysliivit, mielellään kaarituettomat, jotta kaaret eivät paina maitotiehyitä sekä liivinsuojia vaatteiden maitotahroja vastaan. Tarjolla on vanusta valmistettuja kertakäyttöisiä, joissa ei ole kosteussulkua sekä erilaisilla materiaaleilla valmistettuja kestoliivinsuojia jotka pestään käytön jälkeen ja käytetään uudelleen. Kestosuojat ovat myös ekologisempia ja monen mielestä ihoystävällisempiä eivätkä tartu ihoon kiinni samoin kuin kertakäyttöiset. Rinnanlämmittimet ovat tarpeen ulkoillessa. Suomen olosuhteissa viileää aikaa on lähestulkoon aina, kesälläkin tuuli puhaltaa ja voi aiheuttaa rintatulehduksia. Rintojen suojaaminen tuulelta ja kylmyydeltä onkin ensiarvoisen tärkeää niin kauan kun imettää ja maidontuotanto on käynnissä. Rinnat voi suojata myös kietomalla kaulahuivin rintojen suojaksi. Rinnanpäät voivat tulla hyvinkin kipeiksi ja aroiksi ensimmäisten imetyspäivien jälkeen. Nännien ihon rasvaaminen helpottaa, tarkoitukseen sopivaa voidetta saa apteekeista. Vauvan imuote on syytä tarkistaa jos aristus jatkuu useita viikkoja. Imetykseen apua saat neuvolasta ja imetystukiryhmistä.

Vauvalle kaikkein tärkeintä on kuitenkin rakastavat vanhemmat ja turvallisuuden tunne. On budjettisi sitten iso tai minimaalinen, hankinnat uusia tai kierrätettyjä, olet paras vanhempi vauvallesi ihan omana itsenäsi. Onnea vauva-aikaan kaikille odottajille ja pienen vauvan vanhemmille.