Leppoisaa joulunaikaa!

Joulu, sehän on ihan pian! Enää viikko aikaa jouluvalmisteluihin. Onko se hyvä vai huono juttu? Ei kannata stressata, joulu tulee vähemmälläkin hössöttämisellä, eikä sinne kaappeihin kukaan kurkistele onko sieltä pölyt pyyhitty. Ota rennosti vaan. 

Olen aina ollut jouluihminen. Laitan kaiken valmiiksi hyvissä ajoin ja nautin ennakkojoulustani pitkään, jopa kuukausia. Lokakuussa nostelen varovasti esiin lempitonttujani, pensaat saavat valoja ja terassit lyhtyjä valaisemaan pimeneviä iltoja ja aamuja. Tunnelma tulee pienistä, mutta itselle tärkeistä asioista. Minulle ne ovat juurikin nuo valot ja mummilta lahjaksi saadut vanhat jouluiset koriste-esineet. 

Marraskuussa paketoidaan ensimmäiset lahjat. Monena vuonna ollaan ilahdutettu myös useampaa vähäosaista perhettä, välillä sellainen löytyy omasta kaveripiiristä, välillä on osallistuttu jouluapua.fi sivuston kautta tulleisiin avunpyyntöihin. Lapset oppivat samalla että omastaankin voi antaa, vaikka ei itsekään rikkauksissa eläisi. Oman perheen lahjat on perinteisesti tarpeeseen tulevia juttuja, mitään ei hankita vain hankkimisen vuoksi. Lahjapaketeista löytyykin usein vaatteita, leffalippuja, kirjoja ja herkkukoreja. Myös lemmikit saavat omanlaisensa jouluaterian. Tontullekin jätetään vähän evästä yöksi. Joka kerta herkut ovat kadonneet aamuun mennessä ja tilalle on tullut paketti kuusen alle. 

Joulu on minulle tunnetila, odotuksen aika. Joululauluja, konsertteja, lahjapaketointia yhdessä lasten kanssa sekä joulun tuoksuista leivontaa ei vaan voi jättää väliin. Lasten kanssa yhdessä tekeminen tekee sen aidon joulufiiliksen. Ensimmäiset piparit paistettiin lokakuussa, talo tehtiin viime viikolla. Tortuista taitaa olla menossa nyt viides tai kuudes erä. Hyviä ovat, joka kerta. Netistä löysin idean jouluiseen karkkikeppikakkuun. Täytyy ottaa testaukseen. Idea lyhykäisyydessään: kääretorttu taivutetaan karkkikepin muotoon ja päälle kerros valkoista sokerimassaa ja punaisesta sokerimassasta tehdään polkaraitoja. 

Viime vuonna teimme marmeladeja, joita annettiin myös lahjaksi. Jos oikein innostutaan, saattaa joulupöydästämme löytyä jotain uutta tänäkin vuonna. Miten olisi vaikka sirkkasuklaa, sitäkin jo saa kaupoista. Muuten mennään varsin perinteisellä linjalla jouluruokien suhteen. Laatikot, rosollit, kalat ja kalkkunat kuuluvat vakiotarjottaviin. Tyttäreni on jo monena vuonna halunnut poronkäristystä jouluaattona ja sitä hän myös saa. Jokaiselle löytyy ruokapöydästä jokin oma jouluherkku. Onneksi jouluruuat ovat varsin nopeita tehdä ja kypsyvät itsekseen uunissa. Osan ruuista voi ostaa valmiiksi pilkottuina kuten rosollin punajuuret sekä laatikoiden soseet ja helpottaa siten aaton ruokakiireitä. Monet ruuat voi tehdä etukäteen pakastimeen ja sulattaa sitä mukaa kun on tarvetta. Sukujoulussa työtaakkaa voi jakaa myös osallistujien kesken niin että jokainen perhe tuo tullessaan jotain. Toisaalta joskus voi viettää joulun myös ilman sukulointia, ihan vaan oman perheen kesken. Ja jos ruuanlaitto ei nappaa niin saa sitä jouluruokaa valmiina myös kaupasta ja joulutoreilta. 

Toivotan kaikille oikein ihanaa ja rauhallista joulunaikaa!