Näin joulun lähestyessä alkavat myös monenlaiset jouluiset tapahtumat. Suomalaisessa mittapuussa lienee aika yleistä osallistua tavalla tai toisella johonkin tunnelman nostattajaan. Joillekin joulumieli tulee kauneimmista joululauluista, toisille pikkujoulut avaavat joulukauden, lapsille kalenteriluukkujen avaaminen on melkolailla varma merkki joulun lähestymisestä. Kouluissa ja kerhoissa on omat joulujuhlansa, ennen käytiin kirkossakin. Ajat ovat muuttumassa. Kaikki oppilaat eivät enää tee kirkkoretkeä, koska joukossa on oppilaita jotka eivät kuulu samaan kirkkoon, eikä sinne siksi voida mennä.
Tänä vuonna on myös itsenäisyyden juhlavuosi. Kouluissa on panostettu tähän vuoteen ihan eri tavalla, juhlitaan isommin kuin aikaisemmin. Liikuntatunneilla ja -kerhoissa harjoitellaan kikapuuta ja valssia. Muistatko omasta lapsuudestasi, millaista oli koulun juhlissa?
Perheille tulevat juhlat aiheuttavat varmasti myös harmaita hiuksia. Pitääkö olla mekkoa, kenkää, sukkahousua ja kampausta, rusettia, suoraa housua, paitapuseroa, liiviä ja takkia. Vai voisiko lapsi mennä kouluun ihan vaan farkuissa ja hupparissa? Riittäisikö juhla-asuksi, jos hupparin vaihtaisi edes paitapuseroon tai vaikka yksiväriseen trikoopaitaan. Teini-ikäiselle mekon päälle laittaminen voi olla isoin kriisi, poika ei halua rusettia kaulaansa. Lasten kanssa kannattaa jutella etikettiasioista ja siitä että juhlan kunnioittamiseen kuuluu myös siistit vaatteet ja että jokaisella ei ole välttämättä varaa ostaa uusia vaatteita juhlaa varten. Jokainen pukeutuu siten kuin omat rahkeet ja rahat riittää. Jos vaatteille ei ole tarjolla muuta käyttöä, vaatteita voi myös lainata tai löytää kirpparilta. Tärkeintä on kuitenkin tarjota lapsille mahdollisuus osallistua juhlaan omana ihanana itsenään ja nauttia päivästä. Paineita ei kannata ottaa, elämä jatkuu näidenkin juhlien jälkeen omaa rataansa.
Joulun odotukseen kuuluu monenlaisia mukavia puuhia. Ainakin lapsiperheissä pipareiden leipominen taitaa olla yksi odotetuimpia juttuja, taikinaakin on pakko vähän maistaa. Joulumusiikki soi kaupoissa ensimmäisestä adventista alkaen, voisiko sitä jo kotonakin vähän kuunnella white christmasia? Joulukorttejakin vielä kirjoitellaan ja lähetetään sillä perinteisellä etanapostilla. Joko on kortit tai tarpeet askarteluun hankittuna? Varaa kalenterista aikaa myös tähän puuhaan. Lasten kanssa voi tehdä yhden mukavan joulujutun vaikka joka päivä. Jos sinulla on sellainen kalenteri johon voit laittaa viestilappusia mukaan, aikatauluta joulupuuhat kalenteriluukuiksi yhteisen tekemisen nimissä. Netistä löytyy monenlaisia joulun muistilistoja avuksesi. Äläkä unohda lautapelipäivää!
Mitäs sitten aattona? Kuuluuko perinteisiinne joulupuuro aattoaamuna, joulusauna ja hautausmaan kynttilämeren ihastelu? Huomioidaanko perheen lemmikit jollain erityisellä tapaa jouluna, herkkuruokaa kenties? Onko joulu omassa kodissa rauhoittumista varten vai juhlitaanko kaikkien sukulaisten kanssa vuorotellen? Oletko tehnyt perheellesi omia jouluperinteitä vai mennäänkö lapsuuden kodeista tutuilla tavoilla? On marssijärjestys mikä tahansa olisi tärkeää että jokainen perheenjäsen saisi palasen jotain omaa yhteiseen jouluun. Jollekin se on yhteinen pelihetki, toiselle jakamatonta aikaa vanhemmalta, kolmannelle heti omaa aikaa kaiken hulinan ja kiireen jälkeen. Parhaat lahjat ovat juuri niitä muistoja, niitä ei osteta kaupasta isolla tai pienelläkään rahalla. Se mitä lapset meiltä aikuisilta toivovat on läsnäolo ja kiireetön tunnelma, arkiseltakin kuulostavat asiat, mutta niin tärkeät. Rauhoitutaan siis joulun odotukseen, saatamme huomata uusia yllättäviäkin asioita ympärillämme.
|
|
|
Kirjaudu sisään kirjoittaaksesi kommentin.